Kerrospukeutuminen retkellä eri vuodenaikoina

Kolme kerrosta hoitaa eri tehtävät

Kerrospukeutuminen ei tarkoita, että kaikkia omistamiasi vaatteita pidetään yhtä aikaa. Sen hyöty on muunneltavuudessa: liikkeen rasittavuus, tuuli, sade ja pysähtyminen muuttavat vaatetuksen tarvetta. Metsähallituksen mukaan aluskerros siirtää kosteutta iholta, välikerros ottaa sitä vastaan ja siirtää edelleen, ja uloin kerros suojaa tuulelta ja kosteudelta. Lähde: Metsähallituksen vaatetusohje.

Kerros	Tehtävä	Käytännön valinta ja rajoitus
Aluskerros	Siirtää kosteutta pois iholta	Aluskerrasto valitaan rasituksen mukaan: tekninen asu hikiseen liikuntaan, merinovilla harkittavaksi rauhalliseen ja pitkäkestoiseen vaellukseen.
Välikerros	Lämmittää ja välittää kosteutta ulospäin	Ohut fleecetakki, villapaita tai keinokuituinen väliasu. Materiaalin nimi ei yksin ratkaise tarvittavaa lämpöä.
Kuorikerros	Suojaa tuulelta ja kosteudelta	Kuoritakin alle täytyy mahtua alus- ja välivaatteet. Kalvollinen kuori hengittää vain jossain määrin.

Taulukko soveltaa Metsähallituksen yleisohjetta. Se ei määritä yksittäisen vaatteen lämpötilarajaa tai lupaa kuivana pysymistä. Ala- ja välikerroksessa Metsähallitus neuvoo välttämään hitaasti kuivuvia materiaaleja, kuten runsaasti kosteutta imevää puuvillaa. Kaikkia villaisia tai keinokuituisia vaatteita ei silti voi pitää ominaisuuksiltaan samanlaisina.

Taukovaate ei ole pysyvä lisäkerros

Pysähdykselle voi lisätä esimerkiksi paksun villapaidan tai ohuen untuvaliivin. Metsähallituksen kesän ja talven varustelistoilla on myös taukovaatetus, esimerkkinä untuvatakki. Untuvatakin valinta taukokäyttöön on siksi oma päätöksensä, vaikka liikkeellä pärjäisit ohuemmalla vaatteella. Lähde: vaelluksen esimerkkivarustus.

Metsähallitus kehottaa välttämään taukoasussa hikoilemista. Talven pitkäkestoisessa liikunnassa, kuten hiihdossa, vaatetus sovitetaan niin, ettei tule liian hiki; pidemmälle tauolle lisätään paksumpi takki. Käytä samaa erottelua omassa suunnitelmassasi: mitä pidät liikkuessa ja mitä puet pysähtyessä? Lähde: vaatetusohje.

Kesä, ruska ja talvi: kokoa asu olosuhteen mukaan

Seuraavat yhdistelmät ovat Metsähallituksen vaatetusohjeen sekä kesän ja talven esimerkkilistojen pohjalta laadittuja lähtökohtia. Ruskarivi soveltaa samoja tuuli-, sade- ja taukovaatetuksen periaatteita syksyiseen retkeen. Taulukko ei ole lämpömittarin mukaan luettava pukeutumisohje.

Retken tilanne	Liikkuessa käytettävän asun lähtökohta	Pysähdykselle ja mukaan
Kesäinen päiväretki	Hengittävä paita ja retkihousut tai shortsit; ulkoilutakki säätilan mukaan. Tuulisella tunturilla tarvitaan tuulensuojaa, sateen varalle sade- tai kuoriasu.	Tarpeeseen sopiva välikerros ja taukovaate sekä kuivat vaihtovaatteet. Auringon ja hyönteisten suojaus suunnitellaan erikseen.
Ruskaretki tunturissa	Aluskerros, tarpeen mukainen fleece tai villa sekä tuulen ja sateen perusteella valittu ulkokerros. Kuoren alle jätetään tilaa.	Tauolle lisättävä lämpimämpi vaate ja kuiva vaihtokerta. Ulkokerroksen valinta ei korvaa taukovaatetta.
Talvinen päiväretki	Aluskerros, välikerros sekä tuulen- ja/tai vedenpitävä hupullinen takki ja housut. Pipo, kaulahuivi ja lämpimät rukkaset kuuluvat kokonaisuuteen.	Liikkeen rasittavuuden mukaan säädettävät kerrokset, lämpimämpi taukovaate ja vaihtovaatteet. Myös varasukkien ja päähineen tarve arvioidaan.

Taulukon vaatetyypit ja lisävarusteet perustuvat Metsähallituksen kesän ja talven esimerkkilistoihin. Yön yli kestävän retken listat ovat esimerkkejä, eivät kaikille retkille sellaisenaan sopiva pakkausmäärä.

Kesällä tuuli ja sade ovat eri valintoja

Poutaiseen säähän voi Metsähallituksen mukaan riittää tuulipuku, retkeilyasu tai anorakki. Tuulitakki kuuluu tämän kuivan kelin ulkokerroksen valintaan; pelkkä tuulensuoja ei osoita vaatteen sateensuojaa. Perinteinen sadeasu pitää sateen ulkopuolella, mutta sen sisäpinta voi kastua hiestä puutteellisen hengittävyyden vuoksi. Lähde: kuorikerroksen valinta.

Kesän varustelistalla ovat myös peittävät vaatteet punkeilta suojautumista varten sekä suojaava päähine ja tarvittaessa verkkohattu. Pukeutuminen ei yksin ratkaise kaikkia hyönteisiin liittyviä valintoja: hyttys- ja punkkisuojan suunnittelu täydentää vaatetuksen kokonaisuutta. Lähde: kesän lisävarusteet.

Ruskassa erottele liike, sää ja tauko

Syksyn asuun ei tarvitse nimetä uutta kerrostyyppiä. Kysy sen sijaan, mikä vaate siirtää kosteutta, mikä lämmittää liikkuessa, mikä torjuu tuulta tai sadetta ja mikä odottaa taukoa varten. Ruskaretken suunnittelu sitoo vaatetuksen reittiin ja muun retken varusteisiin.

Ulkokerrosta valitessa kuoritakin ja softshellin ero on hyödyllisempi vertailu kuin vaatteen yleinen ulkonäkö. Tämän oppaan yleisohjeesta ei voi päätellä minkään tietyn softshellin vedenpitävyyttä. Tarkista valitun mallin omat tiedot.

Talvella vaatetus on kokonaisuus

Metsähallitus painottaa talvella riittävän väljiä kerroksia sekä sormien, varpaiden ja pään suojaamista. Ohje ei anna yksittäisille takin ja alusasun yhdistelmille pakkasrajaa. Talvinen yöpyminen vaatii lisäksi erillisen suunnitelman lämpimille vara- ja vaihtovaatteille. Lähde: Metsähallituksen talviretkeilyohje.

Vaatetusta ei siksi kannata käyttää koko retken valmiuslistana. Talviretkeilyn varusteet ja valmistautuminen kattavat myös vaatetuksen ulkopuoliset tarpeet.

Sukat, käsineet, päähine ja kaulahuivi

Kerrosten ajatusta voi soveltaa myös jalkoihin. Metsähallituksen vaatetusohje kuvaa kahden sukan yhdistelmän, jossa alimpana on kosteutta siirtävä alussukka ja päällä kosteutta sitova päällyssukka. Mukaan suositellaan vähintään yhtä varaparia. Retkeilysukkien materiaali ja istuvuus auttavat valitsemaan yhdistelmän omiin kenkiin; yleisohje ei osoita, että kaksi sukkaa mahtuu jokaiseen jalkineeseen. Lähde: sukat ja muut asusteet.

Käsineissä Metsähallitus painottaa tuulenpitävyyttä, lämpöisyyttä ja toimivuutta. Niiden tulee peittää ranteet ja lämmittää kosteanakin. Pakkaskeleille ohje suosittelee erillisiä paksuja leiritumppuja. Tämä on valintaperuste, ei lupaus minkään käsinemateriaalin pakkasrajasta.

Pipo vai hattu? Valitse päähine sen tehtävän mukaan. Kesällä tarvitaan suojaa auringolta, hyönteisiltä tai sateelta; kylmällä päähineen on hyvä pitää tuulta ja peittää korvat. Kovassa pakkasessa ja viimassa sen lisäksi voi käyttää huppua tai kommandopipoa. Paljon hikoilevalle Metsähallitus suosittelee talvelle myös varapipoa. Nämä ominaisuudet perustuvat samaan Metsähallituksen asusteohjeeseen.

Kaulaliina tai kaulahuivi kuuluu myös pakkaussuunnitelmaan. Kesän esimerkkilistalla kaulaliina on varavaatetta; talven vaatetuslistalla on kaulahuivi. Sitä ei siis ole rajattu vain keskitalven varusteeksi. Lähde: kaulan suoja kesän ja talven listoilla.

Lapsen kerrokset ja kuiva vaihtokerta

Metsähallituksen lasten retkeilyohje neuvoo ottamaan lapselle vähintään yhden vaatekerran enemmän kuin aikuiselle. Kerrosten on hyvä olla helposti muunneltavissa, jotta lapsi pysyy lämpimänä hikoilematta liikaa. Sade- ja varavaatteet ovat tärkeitä, sillä lasten vaatteet likaantuvat ja kastuvat helposti. Lähde: retkeily lasten kanssa.

Pakkaa vaihtovaatteet suunnitellun retken mukaan. Metsähallituksen yleinen vaatetusohje kehottaa varautumaan kaikkien päällä olevien vaatteiden kastumiseen; ohut fleece-väliasu ja tuulipuku mainitaan kevyenä vara-asuna. Myös kuivat vaihtosukat ovat osa suunnitelmaa. Lähde: varavaatetus.

Kerrosten muunneltavuus on yksi osa lasten kanssa retkeilyn suunnittelua. Metsähallituksen mukaan kirkkaat vaatteet helpottavat maastosta erottumista. Värin valinta täydentää vaatetusta, mutta ei korvaa yhdessä pysymistä tai retken muuta suunnittelua. Lähde: lasten vaatetus ja yhdessä pysyminen.

Merinovilla, fleece vai villa?

Merinovillaa voi käyttää ihoa vasten aluskerroksena. Metsähallitus kehottaa harkitsemaan sitä rauhalliseen ja pitkäkestoiseen liikuntaan, kuten vaellukseen; hikiseen liikuntaan ohje nostaa teknisen asun. Valinta lähtee siis käytöstä, ei yhden materiaalin julistamisesta kaikkiin tilanteisiin parhaaksi.

Välikerrokseen ohje suosittelee sekä fleeceä että villaa. Villa voi tuntua lämpimältä kosteanakin, ja fleecen huokoinen rakenne eristää sitomatta kosteutta puuvillan tavoin. Näistä tiedoista ei voi muodostaa yleistä fleece vastaan villa -lämpimyysjärjestystä. Lähde: alus- ja välikerroksen materiaalit.